keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Perkeleenkanat

Munanetissa joku sanoi, etteivät hänen kanansa kaiva kukkapenkkejä. Onnellinen hän. Itse en usko sellaisia kanoja olevankaan. Meillä kanat ovat nykyisin aitauksessa, mutta varsinkin Sylvi ja Madeleine aina välillä lennähtävät aidan yli. Silloin nimitän kanojani perkeleenkanoiksi. Hätistäessäni karkulaisia ne selvästi tietävät, että suuntana pitää olla kanatarha.

Kanakarkulaisten käsittelemä orvokkipenkki.
Tiivis kukkapenkki, jossa ei ole yhtään multaista aukkoa voi säilyä. Mutta kitkepä kukkapenkki! Viime kesänä minulla oli ruusupuska, jossa oli kolmisenkymmentä nuppua juuri alkamassa kukkia. Menin hölmöyksissäni kitkemään ruohoisen alustan, jolloin kanat rapsuttivat juuret esiin mullasta ja ruusu kuivui pystyyn. Sen kuolleen ruusun sai ottaa kokonaan pois.

Orpington-kana Madeleine ei tahdo aitauksessa pysyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti